Blogiversumin uusi tähti viettää tänään avajaisiaan! Tervetuloa kaikki, virtuaaliselta sivupöydältä löytyy virtuaalista suklaakakkua ja bittiteetä, olkaapa hyvät! Ja ottakaahan myös liköörikonvehti, tai pari.
Tarinoiden sisältö tulee olemaan kädentaitopainotteinen, onhan tämä vapaavuoteni pyhitetty niiden kehittämiselle. Tiedossa siis askartelua, neulomista, kirjansidontaa ja muuta mielenkiintoista. Askarruttajakoulutus aiheuttaa ajoittain hurahtelua uusiin materiaaleihin ja tekniikoihin, niitä tahdon jakaa kanssanne Rakkaat Lukijat. Sivupalkista löytyy seuraamiani blogeja, käsityöaiheisia tai muuten vaan mielenkiintoisia ja kauniita katsella.
Huupastelu on uusi sana, jonka olen oppinut tänä syksynä ryhmämme ohjaajalta Päiviltä. Huupastelu on asioiden ihmettelyä, päämäärätöntä vaeltelua ja taivaanrannan tuijotusta. Se on inspiraation etsimistä ja löytämistä, olennainen osa luovuutta. Huupastelu on vapaata ajatuksen virtaa, valosta ja väristä nauttimista. Suosittelen!
Seuraavaksi otetaan pieni katsaus syksyn aikana syntyneisiin koulutöihin. Kuvat on facebookissa jo kertaalleen nähtyjä mutta jatkossa julkistukset tapahtuvat yksinoikeudella vain Huupastellen-blogissa.
Syksyn ensimmäinen kurssi oli kudontaa, siellä syntyivät elämäni ensimmäinen ja toinen matto. Ensimmäinen oli tuo raitainen, Kiikkalainen perinnematto, toisena syntyi pieni, yönsininen ristitoimikasmatto.
Valinnaisviikon aiheeksi valitsin kirjansidonnan, tietenkin! Kirja vasemmassa reunassa on päällystetty kirpputoriverholla, kahdessa keskimmäisessä ylivetopapaerina skräppäyspaperi ja viimeisessä nepalilainen, käsintehty paperi. Selässä ja kulmissa kluutti.
Kurssilla opeteltiin myös tekemään pieniä, helppoja vihkosia.
Nahan työstäminen oli täysin uusi kokemus.
Punontakurssissa oli osa-alueina palttinapunonta, rottinki, makramé ja helmet, ihanat helmet, joita voisi harrastaa enemmänkin jos ehtisi.
